Asuntomarkkinat 2018

Alkaneen vuoden 2018 Suomen asuntomarkkinoille tehtyjen ennusteiden mukaan tilanne näyttää valoisalta. Talous on kääntynyt hiljalleen nousuun parin viime vuoden ajan. Suomessa omistusasuminen on edelleenkin merkittävästi edullisempaa kuin vuokralla asuminen.  PTT:n tuoreen selvityksen mukaan oman asunnon asumiskulut ovat keskimäärin 50–65 prosenttia vuokra-asunnon kustannuksista.

Säästöpankkiryhmä ennustaa asuntomarkkinoille miltei kolmen prosentin kasvua.  Kiinteistömaailman analyysin mukaan 87 prosenttia suomalaisista asuu kunnassa, jossa asuntojen hinnat ovat joko vakaat tai nousevat viime vuodesta.

Pellervon taloustutkimus PTT:n ennusteen mukaan osassa maata kerrostaloasuntojen hinnat nousevat noin 2,2 prosenttia nykyisestä hintatasosta.

Pellervon taloustutkimus ennustaa myös vapaarahoitteisten vuokrien nousevan 2,1 prosenttia viime vuoden 1,8 prosentin nousun jälkeen. PTT:n mukaan kerrostaloasuntoja valmistuu lukumääräisesti tänä vuonna enemmän kuin kertaakaan vuoden 1975 jälkeen ja rakennusbuumi hillitsee hintoja.

Uusi ilmiö asuntomarkkinoilla on ollut käsirahan maksaminen kulutusluotolla, mikä huolestuttaa Fivaa.

Kolmannes uudesta asuntotuotannosta valmistuu pääkaupunkiseudulle. Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla rakentaminen on ollut korkealla tasolla viimeisen seitsemän vuoden ajan. Vuonna 2017 asuntotuotantotavoitteena on arvioitu olleen noin 12 000 asuntoa. Odotettavasti määrä kasvaa tai pysyy samana tänä vuonna.

Tampereella asuntotuotanto ei ole pysynyt väestönkasvun perässä,  tavoite Tampereen kaupunkiseudun MAL-sopimuksissa 2016-2019 noin 3000 asuntoa vuodessa.  Turussa asuntotuotanto on kasvanut ja asuntoja valmistuu keskimääräisesti 950 asuntoa vuodessa. Viime vuosina luku on ylittänyt 1000 asunnon vuosivauhdin.

Reaktorin tekemän Tilastokeskuksen tietoihin perustuvan ennusteen mukaan hintojen nousua olisi odetettavissa Jyväskylässä, Turussa ja Oulussa. Reaktorin ennusteessa ei ole huomioitu talouden nousua. Talouden nousu yleensä vaikuttaa asuntojen hintamarkkinoihin hintojen nousemisena.  Talouden kääntyminen laskuun taas hidastaa asuntomarkkinoita, myyntiajat pitenevät ja hinnat laskevat.

Hypoteekkiyhdistyksen ennusteen mukaan kiinnostus vanhoja asuntoja kohtaan on laskenut. Kuitenkin Säästöpankkiryhmän pääekonomisti uskoo vanhojenkin asuntojen kysynnän kasvuun vuonna 2018.

Suurin kiinnostus kohdistuu uusiin kerros- ja rivitaloasuntoihin. Pienemmät asunnot ovat kysytyimpiä suurissa kaupungeissa mm. yksin asuvien opiskelijoiden johdosta. Opintotuen muutokset opintolisän muuttuessa yleisen tuen piiriin vaikuttavat tilanteeseen.  Asumistuki on pienempien asuntojen kohdalla nyt noin 400 euroa kuussa.  Rakennuslehden mukaan tarve pienille asunnoille kasvaa entisestään ja  kiihdyttää esimerkiksi olemassaolevien toimistorakennusten muokkaamista pienyksiöiksi.   Helsingin Rastilassa vanhaan toimistorakennukseen valmistuu  2019 kesällä 100 pienasuntoa, joiden koot vaihtelevat 17,5-40 neliömetriin. Helsingin kaupunki on mukana hankkeessa.

Asuntolainojen korot pysyvät matalina. Euribor on vuonna 2018 0%, eikä muutosta ole näkyvissä vielä 2019. Verotuksessa vuonna 2018 oman vakituisen asunnon hankkimiseen otetusta asuntolainasta 35 % on vähennyskelpoista. Vähennys on 10 % viime vuodesta pienempi ja vuonna 2019 ja siitä eteenpäin enää 25%.

Ensiasunnon ostajan korkovähennys on edelleen muita suurempi, mikäli korot vähennetään alijäämähyvityksenä. Vähennyksestä saatava hyöty on 11,2% maksetuista koroista. Esimerkiksi tuhannen euron koroista hyöty on 112 euroa, jolloin verovähennys huomioon ottaen koroista jää ensiasunnon ostajan maksettavaksi 888 euroa.