Kotitalouksien velka – onko meillä aihetta huoleen?

Suomalaiset kotitaloudet ovat tällä hetkellä melko velkaantuneita, mutta lamavuosien kaltaista paniikkia ei todennäköisesti ole tiedossa. Ylivoimaisesti eniten ollaan velkaa asunnosta, ja tämän jälkeen suosituimpia lainoja ovat mm. auto- ja mökkilainat. Suomalaiset ovat yleensä velkaa juuri tämänlaisista arkielämän kohteista – suomalaiset eivät juurikaan hae lainaa esimerkiksi luksus-tason ostoksia varten, vaan rahaa käytetään rationaalisemmin.

Yleisin kotitalouksien velka on asuntolaina

Suomalaisten yleisin lainanottokohde on asunto. Oma pirtti – sehän on yksi perinteikkäimmistä suomalaisuuden symboleista. Toki suurin osa lainoista on nykyään esimerkiksi kerrostaloasuntoja varten. Oman kodin viehätys ei ole kuitenkaan vähentynyt edes 2000-luvulle astuessa, vaan yhä useammat suomalaiset haaveilevat omasta omistusasunnosta. Omistusasunnon ostaminen ilman velkaa on kuitenkin vaikeaa ja usein mahdotonta, minkä myötä sitä varten tulee hakea lainaa pankista.

Nyt on otollinen aika olla asuntovelallinen, sillä EKP:n ohjauskorot ovat nollissa jo ties kuinka monetta vuotta, mikä tarkoittaa sitä että asuntovelalliset joutuvat maksamaan ainoastaan pankkien marginaalia. Yleensä tämän myötä lainan vuosikorko on vain prosentin luokkaa. Rohkeimmat ovatkin maksaneet nollakorkojen aikana pelkästään korkoja eivätkä ole lyhentäneet lainojaan lainkaan, vaan ovat sijoittaneet kaiken ylimääräisen pörssiin keräämään korkoa. Se onkin periaatteessa hyvinkin järkevää – pörssi tuottaa pitkällä juoksulla paljon enemmän kuin mitä raha tällä hetkellä maksaa (n. 0,8 % – 1,2 % pankin marginaalista riippuen). Lainalla ”vivuttamisen” kääntöpuoli on se, että osakkeiden arvo voi aina laskea, ja tämän jälkeen joudut kattamaan sekä tappiosi että lainan – pahimmassa tapauksessa korkojen nousu iskee samaan aikaan.

Asuntolainojen korot voivat nousta 2017

Euribor-ohjauskorot ovat olleet nollissa jo vuosia, mikä tarkoittaa väistämättömästi sitä, että niiden nousu on lähellä. Se, koska ne oikeasti nousevat ja kuinka korkealle on täysi arvoitus – edes ammattitaitoisimmat talousosaajat eivät juurikaan osaa antaa muuta kuin karkeita ennusteita mahdollisesta korkokehityksestä. On kuitenkin turvallista sanoa, että viiden vuoden päästä korkotaso on varmasti jossain aivan muualla kuin nollissa.

Ohjauskorkoja voi nostaa moni asia, yksi Euroopan taloustilannetta eniten painava asia vuonna 2017 on pakolaiskriisi. Toisena vaikuttavana tekijänä voidaan nimetä geopoliittinen tilanne – maailman johtavien valtioiden nokkamiehinä on tällä hetkellä arvaamattomia henkilöitä, ja globaali tilanne voi muuttua hetkenä minä hyvänsä epävakaaseen tilaan, mikä tarkoittaa väistämättä korkojen nousua.

Kotitaloudet hakevat paljon kulutusluottoja

Vaikka suurin osa suomalaisten lainasta on nimenomaan asunto- tai autolainaa, moni suomalainen hakee myös erilaisia kulutusluottoja esimerkiksi pankkien tai muiden luotonantajien kautta. Kulutusluoton korko on yleensä selkeästi korkeampi kuin asuntolainan, mutta se on silti kohtuukorkoista lainaa verrattuna esimerkiksi pikavippeihin. Kulutusluoton korko on yleensä 5-15 prosenttia siinä missä pikavipin korko voi nousta 50-100 prosenttiin. On kuitenkin hyvä muistaa, että pikavippien takaisinmaksusuunnitelma on yleensä huomattavasti nopeampi, ja niiden käyttökohde on erilainen – et siis maksa vuosikausia sadan prosentin vuosikorkoa, vaan laina lyhennetään yleensä kuukaudessa tai parissa kokonaan pois, kun taas kulutusluottoa saatetaan maksella jopa vuosikausia.

Kulutusluottoja voi hakea monenlaiseen tarkoitukseen, mutta yleensä niitä haetaan esimerkiksi remonttia varten. Joskus kulutusluotolla rahoitetaan myös auto-ostoksia tai esimerkiksi lomamatkoja. Käyttökohteita on paljon, ja jotkut ovat järkevämpiä kuin toiset kohteet. On kuitenkin hyvä pitää jäitä hatussa kulutusluoton käyttökohteita miettiessä – esimerkiksi uhkapelejä ei missään nimessä kannata pelata kulutusluotolla – et tule voittamaan tappioitasi takaisin velkarahalla! Muista aina, että laina on aina lainaa.